Ei ole taas tullut päiviteltyä, ihan omaa laiskuutta. Tässä sitten vähän pidempää päivitystä taas:
Loma loppui, palattiin takaisin Kannukseen mutta ei päästy vielä muuttamaan uusiin kämppiin rakentamisen myöhästymisen vuoksi, joten asutaan nyt väliaikaisesti Linnean & Ruutin kanssa samassa yksiössä pari kuukautta. U on käyttäytynyt oletettua paremmin (ainakin pelkästään Ruutin seurassa) ja osaa se jopa rauhoittuakin, vaikka joskus vetääkin iloista riehurallia roikkuen Ruutin korvassa. Selvästi se silti nauttii seurasta, ei ole jäänyt huutamaan perään tai varastellut mitään pientä (esim. kyniä) hyllystä, mitä se harrasti joskus viime keväänä.
Treenattu on myös, kouluun palaaminen sytytti suuren tokoinnostukseen ja halun päästä kisoihin tai vähintään mölleihin nyt syksyllä. Yksi mölli olisi sopivaan aikaan noin kuukauden päästä (jos vain saadaan liikkeet kuntoon ja päästään paikalle), mutta silti pelottaa... Vielä enemmän pelottaa yksi sopiva koe marraskuussa, mutta sitä en uskalla vielä edes ajatella. Kuitenkin, niistä liikkeistä ja missä vaiheessa ne ovat:
Luoksepäästävyys: Ei olla treenattu koko kesänä, täytyy myöntää. Pitäisi onnistua enkä pelkää että se riehaantuisi (jos tuomari olisi sen mielestä erityisen ihana, niin saattaisi nousta), mutta vähän aloin pelkäämään sen edellisen näyttelyn jälkeen. Toivottavasti se oli joku erityistapaus eikä tästä tule ongelmaa.
Paikallamakuu: Huomattavasti parempi kuin ennen, en pelkää yhtään että se lähtisi rallattelemaan ympäri kenttää, eniten pelkään että se tuijottaa toisia koiria, nuuskii maata tai vaihtelee asentoa (mistä tosin vain viimeisintä se on tehnyt, mutta ei ollakaan taas treenattu makuuta ryhmässä). Pysyy ainakin minuutin, sitä pidempää aikaa en ole uskaltanut edes koettaa ilman välipalkkausta. Matkaa noin 10m (olen surkea arvioimaan välimatkoja, joten en voi mennä vannomaan), pysynyt myös toisen (tutun) koirakon tehdessä luoksetuloja vähän matkan päässä. Eli pitäisi olla möllivalmis (siellä siis minuutin paikallamakuu), vaikka tietysti edelleen ahkerasti sitä treenataan.
Seuraaminen: Vapaana seuraaminen huomattavasti parempi kuin hihnassa, koska vapaana on treenattu huomattavasti enemmän. Ei sekään kyllä mikään älyttömän hyvä, vasta melko lyhyitä pätkiä naksun kanssa. Käännöksiä otettu vasta erikseen helpotettuina versioina imutuksen/naksuttelun kera enkä täyskäännöksiä ole edes pahemmin yrittänyt. Jos matkaa liikaa, ongelmaksi tulee väljyys, jätättäminen ja kontaktin tippuminen - enemmän siis motivaatiotreeniä. Ei edes möllivalmis, mutta toivoisin että saataisiin se edes kohtalaiseksi tässä kuukauden aikana, koska treenataan sitä eniten.
Liikkeestä maahanmeno: Onnistuu kaikista parhaiten, ei muuta ongelmaa kuin hitaus (on tullut kyllä nopeammaksi mutta edelleen minusta liian hidas, pitäisi nähdä videolta). Möllivalmis ja paranneltuna kisavalmis.
Liikkeestä seisominen: Isot käsi- ja vartaloavut, jotka pitäisi saada nopeasti pois (olen mestari jämähtämään samaan vaiheeseen). Joko kädellä tökkäys tai käden heilautus, ja huomaan kumartuvani usein Uudin puoleen käskyn sanoessani. Eli tärkeimpänä apujen häivytys ja välimatkan lisääminen (arvioisin taas että jotain 5m). Pysyy ihan ok tuolla välimatkalla, kerran meni maahan kun olin kävelemässä poispäin ja joskus tullessani takaisin palkkaamaan se on hieman stepannut, mutta en ole huomannut että olisi liikkunut paikoiltaan. Sivulle siirtymisessä myös treenattavaa, istuu helposti jos teen huomaamattani jotain eleitä tai kumarrun liikaa/katson sitä. Uskoisin että treenattuna ja paranneltuna möllivalmis.
Hyppy: Hyppää hyvin ilman mitään käsimerkkejä ja kääntyy + pysähtyy itsestään seisomaan kun palkkaan sen suoraan siitä. Vielä pitäisi kunnolla liittää se seisomiskäsky tuohon ja treenata enemmän omaa siirtymistäni Uudin viereen, ettei se taas istuisi (ylipäätään tuota seisomista pitäisi taas harjoitella). Saattanee olla fiksattuna kokonaisuudeksi melko möllivalmis.
Sitten muihin asioihin kuin tokoon (eli agilityyn): Uudi on ihan HUIPPU agikoira! Se on niin mielettömän nopea ja oppii niin nopeasti, ja nyt kun se on paremmin hanskassakin, keskittyy ja ottaa hyvin kontaktia, voidaan keskittyä oikeasti siihen treenaamiseen eikä keskittymisen treenaamiseen/motivaation ylläpitoon niin paljon. Ei olla tehty ollenkaan esteitä kesän aikana kun en ole päässyt millekään kurssille, mutta siitä huolimatta U loisti ja muisti taas nopeasti miten ne tutut esteet mennään (koulun alkamisen jälkeen on otettu vain putkea ja hyppytekniikoita).
Oltiin siis koulun agitunnilla, ensin keppejä verkkojen kanssa. Aluksi U karkasi alustalle ennen ensimmäistäkään keppiä (jätin sen ihan liian kauas esteestä), ja kun ensimmäinen verkonpala keskeltä irrotettiin, olin liian hidas ja se ehti luikahtaa välistä taas alustalle, mutta tällä kertaa uskoi rääkäisyäni eikä syönyt nameja. Muutaman toiston jälkeen onnistui hyvin ja saatiin poistettua kaksi verkkoa eri kohdista ja vaikka edelleen näytin käsimerkein tyhjistä kohdista minne mennä, se meni nopeasti itsenäisestikin hyvin tyhjät kohdat (unohdin ohjata sen yhdestä, hyvä minä) ja melkein paremminkin ilman omaa huitomistani.
Tauon jälkeen kontakteja ja sen ongelman ratkaisua, etten edes oikeasti tiedä fiksua tapaa opettaa sitä. Otettiin ihan pöydällä ja laudalla eikä millään kokonaisella puomilla, alusta kauemmas, ohjasin Uudin pannasta puolesta välistä lautaa sen päälle ja alaspäin, ja kun se oli oikeassa kohdassa katse suunnattuna alustaan, päästin menemään (aluksi ilman mitään sanoja, lopuksi vapautussanan kanssa). Tätä toistettiin muutama kerta ja edettiin siihen, että päästän pannasta vähän aikaisemmin ennen kuin annan luvan mennä. Tätä pitää ruveta ahkerasti itsenäisesti treenaamaan.
Viimeisenä treenattiin (taas tauon jälkeen) putki+hyppy-yhdistelmää, putki hiukan mutkalla puomin alla ja hyppy noin 5m? päässä. Molemmista suunnista, itse seisoin puomin edessä ettei se mennyt väärään. Aivan mahtavan nopea, loppuhypyllä palkka alustalta (hyvin irtosi, ei yhtään vilkuillut missä menen) ja toisinpäin putkesta palkka juosten kädestä.
Kuten huomata saattaa, on se agilitykärpänen tosiaankin puraissut :D Johtuu täysin siitä, että U on niin nopea ja sen kanssa on ihana tehdä agia - ongelma on vain minä joka häslään radalla, olen joko kädetön tai en saa käsiäni kuriin ja ohjaamaan oikeaan suuntaan oikeassa paikassa. No eiköhän sekin harjoitusten myötä hiukan parane. Ja "eihän me olla kisaamassa"... Enää en uskalla kyllä sanoa etteikö koskaan kisattaisi, koska olen innostunut siitä niin paljon ja Uudi on niin hyvä.
Ja vielä; en ole saanut lähetettyä kommentteja jostain syystä lukuisista yrityksistäni huolimatta eikä blogger suostu yhteistyöhön kanssani, eli: Kiitokset tsempityksistä ja kai se on pakko uskoa, ettei olla ainoita joilla ei joka näyttely/muu tapahtuma mene ihan putkeen ;D Ja tosiaan allergiatestit otettiin verikokeena, josta ell selvitti allergisoivat aineet - sitä en osaa selittää miten, myöhemmin postissa vain tuli lista tutkituista aineista ja tulokset (positiivinen/negatiivinen/rajalla). Oireina oli ihon rapsuttelu, joskus ihan verille asti.
