Lupasin itselleni että U on seuraavana kesänä kisakunnossa alokasluokkaan, vaikkei me kisaamaan ollakaan vielä aikoihin menossa. Kunhan onnistuisi ne liikkeet kokonaisuudessaan, se saa minut tyytyväiseksi. Ja onnistuisi siis ihan pihalla, ei sisällä nyhjöttäen. Häiriöistä en oikeastikaan uskalla luvata mitään, mutta sen lupaan etten ota niistä turhaa stressiä joka pilaa kaikkien liikkeiden opettelun. Toimikoon sitten niin pienten häiriöiden kanssa kuin toimii, vaikka niitäkin harjoitellaan erikseen. Muutenkin lupasin ottaa itseäni kunnolla niskasta kiinni tuon kanssa ja aloittaa ns. tosissaan treenaamisen (tosissaan vaan ei vakavissaan), eli saisin aikaiseksi jopa suunnitelmat ja treenipäiväkirjat, jotka pitää oikeasti saada tehtyä ihan koulunkin takia. Koskahan olen viimeksi täyttänyt treenipäiväkirjaa? Siitä on jo varmasti puoli vuotta, hyvä ja ahkera minä.
Mitä se Urpo sitten jo osaa?
Luoksepäästävyys. Toimii, jos on tarpeeksi tuttu ihminen ja minulla herkkua kädessä. Ei tod toimi jos vain käsken sen sivulle (odottamaan) ja joku tulee. Ehei, tämä saa hepulin ja loikkaa kauniisti tuomarin syliin. Tässä siis harjoiteltavaa, etenkin tuo rauhallisuus. Parashan olisi jos se ei edes nousisi mutta kunhan ei syliin asti loikkaisi. Ehkä siitä saa söpöyspisteitä kokeessa jos U nuolee tuomarin naamaa oikein suloisesti...?
Paikallamakuu. On mennyt takapakkia. Ei toimi jos ohi kulkee joku, vieressä on vieraita ihmisiä/koiria tai itse hommaan jotain ylimääräistä. Ei tiputa lonkalle, menee ihan nätisti (on kuin hidastettu norsu, pitäisi mennä nopeammin mutta silti pysyä rauhallisena, siinä vasta ongelma), pysyy kaksin ollessame hyvin melkein minuutin jos seison pökkelönä paikallani. Treeniä treeniä treeniä.
Seuraaminen. Eheh. Ehkä en kehtaa edes puhua tästä. Eniten hommaa. Olen nyt saanut lähdön mielestäni hyväksi, ei enää hidasta alussa eikä ääntele, mutta istuu hitaasti ja vire laskee todella nopeasti. Liiallisen kuumumisen takia palkkaus on hankalaa, koska nameista vasta alkaakin hidastella/ei kiinnosta, mutta tästä rakkaasta patukastamme taas räkä lentää ja haukku raikaa. Hohhoi.
Liikkeestä maahanmeno. Seuraa lähtöpätkän hyvin jos en kamalaa maratonia kävele, mutta se hiiiitttaaauuuusss..... Lenkillä kun käsken sen vain normaalista kävelystä yhtäkkiä maahan kun se ottaa kontaktia, se menee nopeasti. On ainakin muutaman kerran mennyt. Eihän se sitä oikeasti vielä osaa. Mutta osaa mennäkin. Etupään kautta. Paitsi joskus vielä pitää olla se onnettoman suuri käsimerkki. Pysymisessä ei mitään ongelmaa, joskus vähän nykii kun palaan vierelle.
Luoksetulo. Miksi minusta tuntuu, että tämä ei etene ikinä? Ehkä siksi että treenaan tätä vähiten. Suuuuuri käsimerkki, jos juoksee liian kaukaa suuressa häiriössä saattaa saada suurenkin hepulin, mutta kaksistaan ok. Ei olla otettu vielä pitkiä matkoja, ihan muutamia metrejä vasta.
Liikkeestä seisominen. Ei jää vielä liikkeestä hyvin seisomaan (tuppaa menemään maahan tietenkin), mutta on oppinut jo muuten seisomaan ihan ok. Seisoo kauan käskystä (johtunee siitä että treenattu näyttelyihinkin samalla käskyllä), mutta ei jos lähden kävelemään poispäin. Omasta mielestäni hyvällä mallilla siihen verrattuna mitä se juuri oli.
Hyppy. Huihuihui. Olen unohtanut ihan totaalisesti koko hypyn. Se tosin saadaan kursittua kokoon aika nopeasti. Hyppää nimittäin mielellään, osaa seisahtua varsinkin jos käytän aluksi käsimerkkiä. No panic.
Muuten se on oppinut pyörimään ("jahtaamaan häntää"), viittaamaan, antamaan vieraillekin tassua kun ne tulevat käymään, ottamaan kontaktia paremmin kuin ennen kun tulee ihminen/koira vastaan, pitämään noutokapulaa muutaman sekunnin (ihan yhtäkkiä vaan alkoi pitää sitä todella varmasti ja ehkä kauemminkin, mutta en ole uskaltanut vielä näin nopeasti harppoa, ihme koira kun oppii itsestään välillä ja välillä taas ei tee mitään sataan kertaankin toistettua), tuomaan vapaamuotoisesti esineitä vähän paremmin, pyörimään laatikon ympäri etutassut laatikolla, seuraamaan paremmin kosketuskeppiä ja menemään oikeaoppisemmin kaukon vaihdot, etenkin maasta seisomaan nousemiseen olen übertyytyväinen. Harjoittelun alla on (ovathan nuokin silti) vielä jalkojen pujottelu, kosketualustalle meno/siellä pysyminen, käskyjen totteleminen kaukaa ilman että tulee luokse esim. istumaan, merkille meneminen, laatikkoon meneminen, laatikon päällä seisominen etutassut maassa ja siinä etutassujen avulla pyöriminen + takaisin laatikolle nouseminen, jalannosto -> jalkojen nosto -> jalkojen nosto seinää vasten, metallikapulan suuhunottamisharjoitukset ja mitähän vielä... Kiitoksia vain melkein kaikkien temppujen ideoista Hukan omistajalle ;)
Eipä me paljon muuta tehdäkään kuin treenataan alon liikkeitä ja sitten noita ylimääräisiä temppuja ja ns. hyödyttömiä juttuja. Joista on kuitenkin hyötyä. Eipä muuta kuin hyvää uuttavuotta vaan sitten toivoo Susi:
