Naks naks

Olen taas totaalisen innostunut "turhasta" naksuttelusta - vaikkakin kaikki mitä pääasiassa naksuttelen ovat hyödyllisiä edes jollakin tapaa tokossa ja miksei muutenkin aktivointina. Eniten olen ehkä naksutellut peruuttamista (matkaa pitäisi lisätä roimasti, nyt olen vain palkinnut peruutuksen tarjoamisesta ja liittänyt siihen käskyn) ja siihen liittyen jalan nostoa, korokkeelle peruuttamista ja sitä kautta etutassuilla seisomista. Jalannosto on hyvällä mallilla, tarjoaa sitä todella herkästi ilman korokettakin ja olen aloittanut käskyn lisäämisen (tästä etenen siihen että ojentaa takajalkaa ja lopulta työntää esim. kaapinoven kiinni). Korokkeelle peruuttaminen myös ok, sohvalle peruuttaminen ei vielä onnistu ilman välikoroketta jonka kautta nostaa ne jalat sohvalle - pitäisi saada joku nykyistä korokkeena käyttämääni laatikkoa hieman korkeampi koroke, että saisi sulavasti niitä jalkoja korkeammalle. Tarjoilee ehkä eniten tuota kaikkialle mihin voi vain takajalat peruuttaa. Olen myös yrittänyt opettaa sitä suoraan seinälle irtonaisen hyllynpalan avulla jota olen kallistanut, ja onhan sekin ihan ok. Luulen kuitenkin että jatkan ihan tuolla korokkeen "korottamisella" (saa alkaa pian peruutella sänkyyn kunhan sohva onnistuu) ja otan oman käsivarteni mukaan siinä kun erotan tuosta sen etutassuilla seisomisen/kävelyn. Ongelmana on vain käskysanojen keksiminen, kun nouse/pakki yms. sopivankuuloiset on jo käytettynä muissa jutuissa.

Tänään naksuteltiin myös noutokapulan pitoa (aikaa, varmuutta ja tasaisuutta) sekä tennispallo"kapulalla" että normi puukapulalla. Puukapula sujuu paremmin, U suhtautuu siihen paljon "vakavammin" ja pitää sitä rauhallisemmin ja varmemmin. Muutenkin olen palkkaillut sitä paljon esineiden tuomisesta ja ihan hyvin se niitä käskystä jo tuokin (ei siis mitenkään viralliseen tokotyyliin, vaan ennemminkin esineruutua ajatellen että tuo vain käteen). Spontaanisti se ei vielä yleensä niitä tuo jos ottaa jotain suuhunsa, mutta tulee heti innoissaan tuomaan jos käsken. Tänään se toi hienosti kaksi keppiä yhtä aikaa :D Joskus vielä pudottelee jos on tohkeissaan ja paiskaa sen esineen vain käteni suuntaan, mutta olen aina käskenyt nostamaan uudelleen ja tiputtamaan käteen asti. Olen siis tässä käskyssä hyväksynyt sen että tiputtaa esineen käteen heti kun sen ojennan, koska tokonoutoon on eri käsky jolloin esinettä täytyy pitää suussa vaikka pitäisin siitä kädellä kiinni.

Jostain syystä innostuin tänään myös opettamaan hajuerottelua, en niinkään mitään tunnaria tms ajatellen vaan huvin ja aktivoinnin vuoksi - ja olisihan se tietysti kiva jos U joskus tunnarinkin osaisi, vaikkei niin pitkällä kisattaisikaan. Tein ensin perus tökkäämisharjoituksia omanhajuiseeni lappuseen, josta ekstrapalkka jos selvästi haisteli lappusta. Oppi nopeasti ja tökkäili ahkerasti, vaikka välillä yrittikin painaa pään maahan ja peruutti normaalia korkeammalla olevalle lattialistalle (josta palkkasin kun niin taitavasti osasi siihen kiivetä). Otin pian mukaan vieraanhajuisen lapun (joka oikeastaan haisi Linnealta, joo olisi ehkä pitänyt aloittaa "hajuttomasta" mutta pelkäsin että se saattaa etäisesti haista myös minulta ja pyrin siihen että ainakin Linnean haju olisi voimakkaampi). Tälle lappuparalle kävi ensin pieni työtapaturma, kun U yritti heti tarjota myös tämän lapun tökkäämistä, nuolaisi sitä ja se jäi Uudin kieleen kiinni :( Ja ennen kuin ehdin sanoa mitään, se oli löytänyt tiensä Uudin suuhun (vaikka Uudi yritti kyllä urhoollisesti saada kieleensä liimaantunutta lappua pois suustaan) ja oli nopeasti matkalla kurkusta alas - ei onneksi ollut tarrapintaa toisella puolella, ettei siitä huolta. No ei kun uusi lappu kehiin, tämä ei joutunut Uudin uhriksi ja U oli oikein pätevä. Se tarjosi yhteensä ehkä vain pari kertaa väärän lapun tökkäämistä, mutta huomasi nopeasti ettei siitä saa mitään ja jätti sen rauhaan silloinkin kun vaihdoin lappujen paikkoja. Kokeilen huomenna uudelleen uusilla lapuilla.

Aarh tämän Bloggerin kanssa taas kun se ei suostu toimimaan enkä saa kommentoitua mitään tekstejä - en omiani enkä muiden. Kiitos kuitenkin kommenteista ja niitä on aina mukava lukea vaikken niihin pystyisikään vastaamaan :)

Melkein talvikurvailua

Eilen tuli aamulla heti heräämisen jälkeen kamala hinku metsään (parhaimmassa tapauksessa kuvaamaan, mutta taas se kamera on tietysti väärässä osoitteessa), koska kerrankin oli aivan upea sää - pakkohan siis metsään oli lähteä. Uudi oli aluksi hyvin pihalla siitä että kontaktin ottaminen ja lähellä pysyminen irti ollessakin on varsin positiivinen juttu, sillä se yritti jatkuvasti mennä huitelemaan omia polkujaan jos annoin sen mennä. Ei se onneksi eläinten perään lähtenyt kertaakaan.

Kun oltiin tulossa takaisin metsästä törmättiin sekä Linneaan (jonka kanssa lähdin sitten uudestaan metsään) että vähäsen myöhemmin myös Annaan ja Veeraan, joten lyöttäydyttiin koirinemme yhteen ja mentiin paistamaan makkaraa läheiselle laavulle. Uudilla näytti ainakin olevan huippuhauskaa ja ihme kyllä väsyi ihan kunnolla eikä jaksanut paluumatkalla enää paljonkaan juosta vaan ravaili ympärillä. Kehuin ja palkkasin kontakteista ja omaehtoisista luoksetuloista, joita se loppulenkistä aika paljon tarjoilikin.

Kaikki kuvat © Linnea

Näitä päiviä taas

En tajua mikä tuolla koiralla taas on. Se oksentelee, TAAS. Se on koko elämänsä oksennellut usein, enimmillään kerran muutamassa kuukaudessa on ollut sellainen päivä, että se oksentaa muutamia kertoja ja on nuutuneen oloinen. Oksennuksen mukana ei tule ruokaa (sulamattomia rustoja tms) eikä se ole tyhjän mahan oksentelua. Seuraavana päivänä se on aina ollut jälleen ihan normaali pirteä itsensä. Joskus sille kelpaa se vähäinen ruoka mitä olen myöhemmin tarjonnut, vettä se useimmiten juo ihan itsekin (jos ei juo, annan ruiskulla vettä + Nutrisalia ettei kuivu). Pentuna se oli tiputuksessa tämän oksentelun takia ja olen myöhemminkin jonkun muun asian yhteydessä kysynyt eläinlääkäriltä mitä se voisi olla. Vastauksena vain että se on voinut syödä jotain sopimatonta ja on vain tärkeää huolehtia ettei se kuivu. Ei se nytkään ole varmasti mitään sopimatonta syönyt (ainakaan mitään minkä huomaisin puuttuvan, lattialla ei ollut roskia tms kun tulin kotiin tänään enkä edes keksi mitä se olisi saanut syötyä) eikä myöskään mitään sen ihmeellisempää kuin normaalistikaan. Ja nyt oli melko pitkään taas sellainen kausi, ettei se oksennellut. Ääh. Eipä tällä hetkellä juuri saa mitään tehtyä kun se ei mitenkään kriittisessä tilassa ole (nukkuu, juo, niskanahka palautuu heti ja ikenet normaalit).

Olen myös hukannut treenikalenterin jonnekin. Olen ehkä maailman surkein pitämään tarkkaa treenipäiväkirjaa joka päivästä, vaikka yritin ostaa hienon juuri siihen tarkoitukseen sopivan vihon että saisin ehkä vähän tsempattua. Ja pah. Pitäisi yrittää sitten edes tänne kirjoitella ihan pävittäisiäkin treenejä että vähän muistaisin missä mennään ja mitä on tullut tehtyä.

Yleistä tokojauhamista taas

Minulla on yhtäkkiä jostain syystä kamala hinku kisoihin, edes mölleihin. Ehkä se on toisaalta totta että kisoissa vasta katsotaan mikä liikkeissä on vikana :D Ei vain taas löydy mistään lähistöltä kisoja tai edes möllejä vähään aikaan (no yksi joo mutten sinne uskalla), taitaa sitten mennä ensi vuoden puolelle.

Eilen käytiin jälleen treenaamassa pienellä häiriöllä, aivan mahtavasti meni! Ei minkäänlaista pelleilyä, mahtava kontakti ja hieno keskittyminen. Aluksi seuraamista noin 20m jonka lopussa käännös vasempaan ja riehupalkka, vielä pari 20-30m pätkää ja oikealle käännöksiä + takapään käyttöä/sivulletuloa. Oman asennon suoristaminen on jo itsessään parantanut roimasti Uudin seuraamista (Linnea vähän valit...neuvoi miten kumartuneena kuljen ja pidän kättä oudosti takana, osaan huomioida nyt senkin), se pitää nyt kontaktia todella hyvin eikä jätätä yhtään, vaikka sitä väljyyttäkin edelleen on. Jätättämiseen on saattanut vaikuttaa myös se, että olen aika paljon viime aikoina palkannut pallolla eteen ja tehnyt seuraamisesta ihan huippumahtavajeepidetäänhauskaa-jutun. Ennen olen tehnyt siitä (kuten monista muistakin liikkeistä) tylsän ja teknillisen suorituksen ja palkannut aina siitä oikeasti paikasta. Palkkaanhan edelleenkin myös siitä jalan vierestä, mutta sanoisin että innostaminen on enemmän parantanut seuraamisen paikkaakin. Välillä on myös tuntunut että se ennakoi sekä maahanmenoa että seisomista, mikä ei tosin ihme olekaan jos olen niin kumartuneena kuin olen ollut. Kääntyminen on vähän tönkkö edelleen, mutta se pysyy jo mukana. Olen harjoitellut enemmän kääntymistä vasempaan yksittäisenä suorituksena sivulla tehtävänä takapäänkäyttöharjoituksena (mm. peruuttamista ympyrässä vieressäni), ja pitää varmaankin jatkaa sitä edelleen - suurin ongelma vasemmalle kääntymisessä on juuri se, kun ne jalat ei kunnolla toimi. Oikeaan se on parempi.

Liikkeestä pysähtymisissä on taas jotain vikaa. Tai välillä tuntuu että on, välillä tuntuu että onhan ne ihan ok. Seisominen on epävarmaa. Ilman käsimerkkiä tepastaa sen pari askelta (ja haluaisin että se oikein töksähtäisi siihen paikalleen), pysyy se kyllä kun kävelen, sivulle tullessani saattaa ehkä joskus istahtaa (esim. kokeissa). Enemmän haittaa on häiriöistä. Ei välttämättä pysy liikkumatta jos joku vaikka riehuttaa koiraansa vähän matkan päässä, joko steppaa sen pari askelta tai hiipii hiljakseen luokse. Tässä tuntuu enemmänkin että se olisi yleistä epävarmuutta yhdistettynä käskyn epäselvyyteen, vaikka olenkin yrittänyt selventää seisomiskäskyn merkitystä naksuttelemalla pidemmistä seisomispätkistä. Välillä tuntuu jopa ettei se tajua koko sanan merkitystä, vaikka ei se niin voi olla, koska se kuitenkin selkeästi seisahtaa ja pyrkii pysymään siinä. Häiriöharjoittelua ehkä sitten tässäkin + takapalkkaa. Maahanmeno taas parhaimmillaan onnistuu ihan mahtavasti, se putoaa maahan heti ja pysyy, toisinaan taas menee hitaasti muutaman askeleen jälkeen. Enimmäkseen palkkaan taakse ja supernopeista useimmiten heti ilman välimatkaa. Pitänee varmaan alkaa kunnolla karsimaan palkkauksella maahanmenojen joukosta ne hitaat pois.
Yksi ongelma: U ei enää hyppää varmasti. Ennen se lähti heti, varmasti ja innokkaasti ponkaisi esteen yli. Huoh, pitänee tehdä taas helppoja harjoituksia.