Epätoivoista treeniä

Pari päivää sitten käytiin toisen koirakon kanssa treenailemassa, U liinassa yleisen pelleilyn vuoksi. Ihan ok meni, keskittyi hyvin ja jaksoi tehdä häiriöstä huolimatta, lopussa vain kesken erinomaisen kontaktin päätti pinkaista toisen koirakon luo jostain yllättävästä päähänpistosta (näytti keskittyvän täysillä, olin antamassa namia ja toinen koirakin vain istui). Onneksi oli liinassa, karjaisin ja vedin takaisin ja tuli mukamas niin nätisti viereen istumaan. Ja keskittyi taas hyvin (tai en sitten tiedä keskittyikö). Niin ihanaa hektisyyttä, että oikein naurattaa. Pitäisi seuraavalla kerralla koettaa vain lähteä astelemaan toiseen suuntaan huomioimatta sitä mitenkään, koska se joka tapauksessa on liinassa eli mitään katastrofia ei voi tapahtua. Tietenkin vain silloin kun treenikaverit on tuttuja, ja niillehän olen ilmoitellut että saattaa tällaista tehdä. Kun tuollaisessakin tilanteessa voipi olla niinkin, että se hakee sitä minun karjumistani (= huomiota, jotain erilaista yhteistä hauskaa tekemistä eikä vain tylsää treenaamista). Pitää katsella miten asia on, mutta siis ne itse treenit:

Seuraaminen on huono, täytyy myöntää. Se oli joskus hyvä, mutta olen laiskotellut ihan armottomasti ja vain helpottanut ja helpottanut harjoituksia jatkuvasti. Perusasentoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota (teen edelleen joka ikinen kerta sen raivostuttavan käsimerkin kun sen pitäisi tulla sivulle, argh), ja seuraaminen saisi olla tiiviimpää ja ennen kaikkea motivoituneempaa. Pitäisi keksiä joku ihme konsti saada se motivaatio täysille, mutta kun ruoka ei jaksa kiinnostaa tarpeeksi kauaa ja patukan kanssa pelleillessä mopo karkaa nopeasti käsistä ja tuloksena on ylikuumentunut, hihoja näykkivä ja ääntelevä porokoira. Olen nyt jättänyt seuraamisesta kokonaan sen lelupalkan pois ihan tuosta kyseisestä syystä, ja se näkyy. Pitäisi ottaa se jälleen mukaan, mutta... On se hankalaa. Olen myös huomannut yhtäkkiä, että U on todella hidas seuraamisessa. Jos kävelen hiljaa, se pysyy mukana. Jos kovennan vauhtia, se tulee kuono polveni kohdalla, vaikka kuinka hössöttäisi ja olisi energinen. Onko se paineistumista vai ihan sitä motivaatio-ongelmaa? Pitää tätäkin miettiä. Juoksemisessa/hölkkäämisessä taas se tulee hyvin kohdalle, ainut ongelma on se erkaneminen.
Liikkeestä maahanmenoa olen nyt aloitellut tekemään ihan kokonaisuudessaan, joskus jopa alun perusasennon ja seuraamisen jälkeen, yleensä vapaamuotoisesta sivulla tulemisesta. Hyvässä vireessä ollessaan menee nopeasti pienestä kyykistymisestä + käsimerkistä, joskus taas meinaa vaatia melkein maahan asti viittomista. Menee edelleen takapään kautta, mutta olen päättänyt antaa sen mennä niin, kun se kuitenkin menee nopeasti. Se vain turhautuu jos alan muuten hyvää liikettä korjailemaan, ja alkaa hidastella. Jää ihan tajuttoman hyvin, huomaa että olen kiinnittänyt nyt lähiaikoina huomiota eniten (ehkä liikaakin, nyt pitäisi huomioida myös se nopeus) siihen jäämiseen. Saan jatkaa kävelemistä monta metriä, odottaa paikallani siellä kaukana jonkun aikaa ja kävellä hissukseen takaisin, ja tämä makaa kuin tatti paikallaan. Hieno Urpelo, tämän se ehkä osaa.
Liikkeestä seisomisesta en ehkä kehtaa edes puhua, se on huono. Ei seisahdu eikä jää. Tai no seisahtuu jos tökkään sen pysähtymään ja jään viereen seisomaan. Jos lähden kauemmas, joko istuu, lähtee omille teilleen tai tulee mukaan. Tiedän kyllä että on ihan omaa laiskuuttani.
Paikallamakuu onnistui ihan ok, metri-pari väliä vieressä makaavaan tuttuun treenikaverikoiraan. Oli aika levoton eikä jaksanut enää paljonkaan maata kunnolla, tuijotteli taakseen ja sivuilleen, ei ihmeekseni kuitenkaan tiputtanut lonkalle. Seisoin vain muutaman metrin päässä ja kävin välillä palkkaamassa, tässä ongelmana nouseminen varastamaan namia kädestä. Jos yritti varastaa, pysähdyin -> meni uudelleen maahan ja annoin palkan. Lähti toista koiraa vapautettaessa kokonaan paikalta, jolloin palautin takaisin ja annoin odottaa muutaman sekunnin, käskin sivulle ja vapautin.

Ainoa ehkä mikä näissä treeneissä meni pieleen on tuo ainainen karkaaminen, liinankäyttöpakko ja... no siinä ne olikin. Keskittymiskyvyttömyyttä ja nopeasti kyllästymistäkin ilmeisesti käytöksen perusteella oli, vaikkei sitä kyllä muuten huomannutkaan.