Tilannekatsaus

Uudin loukkaantumisesta on nyt reilu kuukausi, ja sen tilanne näyttää todella hyvältä. Noin viikko sitten kävely alkoi jo sujua vähän helpommin hieman heikommalla tuella (ensimmäiset viikot jalkoja piti itse liikuttaa), ja tällä viikolla en ole käyttänyt Uudilla enää ollenkaan valjaita. Se on kaatunut edelleen parisen kertaa kun olen itse ollut liian hidas ja Uudi taitoihinsa lähden liian nopea - lähinnä siis kun olen erehtynyt kutsumaan sitä luokse (enkö jo ole oppinut ettei sitä saa kutsua innokkaasti ;D) tai se on rymissyt kynnykset liian nopealla vauhdilla. Olen myös antanut sen jo kulkea etuovella olevat matalammat pari porrasaskelmaa itse molempiin suuntiin, mutta taka"terassilla" olen ilkeästi nostanut sen vaikka se olisi kyllä kovasti sitä mieltä, että minä itte. Muutenkaan tuo vatipää ei tajua yhtään missä menee raja, jos edessä on jokin este niin senhän yli kuuluu hypätä vaikka juuri halvaantuneena - eikös niin? Leikkimisenkin kuuluisi Uudin mielestä sujua vanhaan malliin, joka tarkoittaa siis voltteja ja epämääräisiä tasajalkaloikkia suoraan ylöspäin. Ainakin tiedän, etten vie tuota metsään itseään telomaan ennen kuin se hallitsee jalkansa yhtä hyvin kuin ennenkin.

 Sen verran kuin kuvista nyt voi hyvin kävelyä nähdä, niin näistä näkee että kyllähän se aika sujuvasti jo kävelee (ei mitään liioiteltuja ruumiin kiertymisiä tms), mutta etenkin viimeisestä kävelykuvasta näkyy jalkojen liioiteltu nostelu. Myöskin etenkin kovaa mennessä Uudi keikkuu puolelta toiselle ja enemmänkin loikkii eteenpäin, mutta parin viikon takaiseenkin edistys on huomattava! Istuminen on omituinen ja vähän töksähtävä, enkä ole varmaan pahemmin sen nähnyt nyt istuvan vapaaehtoisesti, vaan ennemmin se menee suoraan makuulle.

 

Seisomiskuvana tämä on sinällään huono, että kyllä se seisoo paremminkin - mutta tästä näkyy tuo vasen lapa johon olen aikaisemminkin jo kiinnittänyt huomiota. Se siis jotenkin "painuu" sisäänpäin, ja sen huomaa todella hyvin etenkin Uudin maatessa tietyllä tavalla. En ihmettele yhtään (vaikken tiedäkään tarkkaan mistä johtuu), koska molemmat vasemmat jalathan ovat ne heikommat ja olivat pahemmin halvaantuneet. Varmasti Uudin seisomisessa tai liikkeissä on tällaisia pieniä omituisuuksia vielä pitkään, kun kroppa ei täysin toimi ja jotain puutteita yritetään korvata muuttamalla jonkin toisen kehonosan asentoa tai liikkeitä toisia helpottamaan.

Vasemmissa jaloissa ei ole vieläkään reaktiota jalkojen asentoon, joten ei ole harvinaista löytää Uudia jostain seisomassa näin. Kuitenkin sekin paranee jatkuvasti ja kävellessä tassut enää harvoin jäävät väärinpäin. Enemmänkin tassut jäävät väärinpäin jos Uudi on väsynyt, se seisoskelee pitkään tai tassu asetetaan väärinpäin. Onhan se toisinaan jo itsekin korjannut tassunsa oikeinpäin, mutta on niitä saanut itsekin olla vielä usein korjaamassa.